Huijaus keittiössä - Saiturin käristys


Käristys on yksi meidän perheen lempiruokia ja sitä tuleekin valmistettua suht usein. Helpoiten käristys tietenkin valmistuu valmiiksi siivutetusta lihasta ja sitä kauppojen pakastealtaasta löytyykin helposti.

Olen itsekin koittanut kerran pari käristyslihaa kohmeisesta lihapalasta vuolla, mutta tuo ei totisesti käy hermoilleni, eikä aika ajoin kiukuttelevalle tenniskyynärpäälleni. Nounou!

Monesti myös valmiiksi siivutetun lihan puutteessa olen valmistanut käristystä poron-, hirven- ja peuran jauhelihasta. Onnistuu muuten mainiosti, eikä lihan tarvitse olla jäistä.
Veikkaan tuon resepteissä olevan jäisen lihan merkityksen olevan juurin siinä, että kohmeisesta lihasta ohuiden lastumaisten lihapalojen vuoleminen on helpompaa kuin saada vastaavia sulasta lihasta.
(miten nousikin ajatuksista kuva nuotion ympärillä istuvista lihaa vuolevista poromiehistä)

Poronliha on melkoisesti hintavaa ja ei jokaisen kukkarolle sovellu.
Pakastealtaista löytyvä riistakäristys on tietenkin jo hieman halvempi vaihtoesto ja oikein hyvän makuinen, mutta ajattelin jauhelihakokeilujeni innoittamana kokeilla valmistaa käristystä ihan normi naudan jauhelihasta.

Eihän tämä tietenkään aitoa poroa missään nimessä voita, mutta oikein maukasta ja vaihtelua perus jauhelihakastikkeelle.

Saiturin käristys 4.lle

Tarvitset:
  • 600g jääkaappikylmää naudan jauhelihaa (hirvi ja peura käy myös loistavasti)
  • 1 iso sipuli silputtuna
  • vettä
  • (riistafondia)
  • suolaa ja mustapippuria
  • voita

Tee näin:

Kuullota sipulit pannulla voinokareen kanssa.
Lisää jauheliha parissa erässä ruskistaen. (huom. jauhelihasta ei tarvitse saada ihan murumaisen hienoa vaan palat saavat jäädä vähän rouheammiksi)
Lisää vettä niin, että lihat peittyvät.
Hauduttele hiljalleen ainakin puolisen tuntia.
Lisää vettä lorauksina tarvittaessa. (valmiissa käristyksessä pitää olla nestettä, mutta lihojen ei kuulu uida siinä)
Mausta suolalla, pippurilla ja lisää lopuksi kunnon nokare voita ”käristyksen” joukkoon.

Lisämakua saat lorauksella riistafondia ja sen puutteessa ihan tavan lihaliemikuutiokin käy.

Vinkki. Voit korvata osan vedestä oluella.

Tarjoile saiturin käristys perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera.
Karpit korvaavat perunamuusin tietenkin kukkakaalimuusilla.

Ensi kerralla aion viedä huijauksen seuraavalle levelille painelemalla jauhelihan tiiviiksi neliöksi, pakastaa, ja ruohia kohmeisesta lihasta lastuja terävällä veitsellä. Katsotaan miten käy.
Te jotka kokeilette niin mielelläni lukisin lopputuloksesta kommenttikentässä.
Toki kommentoida saa muutenkin. Rakastan kommentteja.

Mukavaa huhtikuun ekaa viikkoa - Kyllä se kevät sieltä tulee!

Saiturin lehtipihvien ohjeen löydät helposti klikkaamalla TÄSTÄ.






PRINT RECIPE

4 kommenttia

  1. Kiitos ohjeesta, eipä olisi tullut mieleen, että voin tehdä käristystä jauhelihasta.
    Mukavaa huhtikuun alkua!

    VastaaPoista
  2. Menee ehdottomasti kokeiluun, eipä ole tullut mieleen kokeilla aiemmin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos uusimuotoisesta ja kokeilemisen arvoisesta käristeohjeesta. Tämä versio kelpais varmaan vaarin lempparipoika Aleksillekin, joka on tosi tomera makutuomari ja suorasukainen sanoissaan. Poronkäristys pakasteena on melko hintavaa ja sen makua on vaikea korvata, mutta mausteilla saa ihmeitä aikaan. Itse käytän Riistamaustesekoitusta,(joka sisältää: katajanmarja, sinapinsiemen, rosmariini, valkosipuli, paprika, persilja, mustapippuri ja sipulirouhe), varsinkin, kun teen käristyksen saksanhirvestä tai hirvestä. Entistä vävypoikaakin huijasin tällä maustesekoituksella ja lorauksella soijakastikkeen ja oluen sekoitusta, kun tein käristystä jäisestä lampaan paistista. Koko homma hoitui CrockPotissa. Jäisenä käristelihan ruskistaminen pannulla onnistuu parhaiten. Seuraavaksi kokeilen käristelihan ruskistamiseen kirkastettua voita eli Ghiaa. Sulanut käristeliha on ihan lötköä, eikä siitä saa mitään tolkkua. Kyllähän se lastujen vuoleminen onnistuu jäisen (mieluummin kohmeisen) paistin kupeestakin, mutta se vaatii erittäin terävää veistä ja uskoakin, että kyllä minä prkl. Makkaraleikkuariakin voi tähän hommman käyttää, vaikka laitteen valmistajat eivät jäisen lihan leikkaamista / siivuttamista suosittelekaan. Sitä savun ja nuotion makua saa kätevästi käristeeseen nestemäisellä savulla tai savusprayllä. Näitä kohtaan oli ennakoluulojen kynnys tosi korkea. Vanhanaikaisempi konsti on tietysti käyttää käristelastuja halstarissa takan hiilloksen päällä ja heti suolaa päälle ripotellen. Tyttäret söivät kaiken käsistä jo tässä vaiheessa hirvipaistista. Tälläkin hetkellä ruokalistalla on sitä Polariksen riistkäristystä (saksanhirveä), josta tuli tosi mureaa hitaasti alhaisella lämmöllä kypsentämällä (5 tunnin hauduttamisen jälkeen). Lammaskäristyksen maustaisin ehdottomasti Ras al hanutilla ja käyhän se erinomaisesti naudan lihan maustamiseenkin. Fuusioruokien valmistaminen on tosi mielenkiintoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas Hanski seikkaperäisestä kommentista. Tässähän tuli taas monta must kokeiltavaa vinkkiä. Sallisen riistamauste minullakin on kaapissa, mutta en ole sitä vielä tositoimissa kokeillut. Veikkaan tuon olevan varsin loistava tuote ja saaren kesäkeittiössäni sitä varmasti tulen paljonkin käyttämään. Hienoa, että lähdit fuusioimaan käristystä vielä ronskimmin kuin minä. Kieltämättä mietein kahteen kertaan uskallanko tätä niin pyhää perinnereseptiä lähteä julkisesti sorkkimaan. Sieluni silmin näin jos p-myrsypilvien pohjoiselta taivaalta nousevan. Isot kiitokset ja terveiset vaarin makutuomarille.

      Poista

© Tinskun keittiössä ja Tyynen kaaMaira Gall